Apua, puhun amerikkaa
Se alkoi sanasta Toronto, ja levisi syovan lailla myos muihin sanoihin ja tapaani puhua. Sen sijaan, etta lausuisin brittilaisittain [torontou] lausun nyt pohjoisamerikkalaisittain [taraandou]. Taalla vaan on niin paljon amerikkaa puhuvia ihmisia. Englannin englantia kuulee lahinna matkalla yliopistoon. Taytyy koittaa yrittaa pitaa kielta kurissa, etten paady seka-aksenttiseksi kielihirvioksi..
Muuten. Jos jo(t)ku(t) haluaa joululomani aikaan tulla Lontooseen asumaan edullisesti huoneeseeni, niin onnistuu. British museumiin kivenheitto. Kannattaa.
Muuten. Jos jo(t)ku(t) haluaa joululomani aikaan tulla Lontooseen asumaan edullisesti huoneeseeni, niin onnistuu. British museumiin kivenheitto. Kannattaa.
posted by Virpi at 2:45 PM
4 Comments:
Tuli mieleeni, että mistä on peräisin se ns. joonashytösilmiö, jossa ihmiset eivät sano enää "siellä", vaan "siällä". Eikä "elämässä ei ole mitään mieltä" vaan "elämässä on miältä". Onko tässäkin kyse amerikkavaikutteista? Miten siltä voi suojata itsensä?!
t. Anita
Kerran yksi belgialainen animaattoritoveri sanoi että puhun englantia kuin suomea, eli Arska-tyyliin. Toivon mukaan se on vähän parantunut viime vuosina. Hienointahan olisi artikuloida aina virheettömästi englantilaisella elegandilla. Mutta seura tekee kaltaisekseen, tarkeintä kuitenkin on kommunikaatio, viis siitä miten se tapahtuu.
Marko
Enpa ole tuohon kavijalaskuri mahdollisuuteen pahemmin perehtynyt. Ei talla varmastikaan mitaan suuryleisoa ole, koska en ole tata levittanyt kuin rajoitettuun piiriin. En ole viela Pinseriinkaan saanut laitetuksi kun tama on vaan tammosta...
Joo, koitan pistaa jonkun laskurikoneen jossain vaiheessa ihmisten viihdykkeeksi. Olisi kuitenkin kiva ensin parannella blogia ja ehka pistaa se jonnekin julkisuuteenkin. Nythan tama on tallainen pikapikaa kyhatty (ja paivitetty..) templateblogi.
Post a Comment
<< Home