Kansallisuusstereotypioita

Monilla briteillä on hieno taito ottaa muut ihmiset huomioon keskusteltaessa. Erityisesti ihailen taitoa saada keskustelukumppanin typerimmät mokat ja sammakot lakaistua tyylikkäästi sivuun. Britti pelastaa kasvosi puolestasi. Mutta kaiken kohteliaisuuden ja mukavuuden takaa on usein vaikea hahmottaa britin todellisia ajatuksia. Toki samanlainen kohteliaisuusmoodi on monien muidenkin kansallisuuksien edustajilla, mutta luulen, että britit vievät sen kaikkein pisimmälle. Täytyy sanoa, että kaipaan tiettyä suorapuheisuutta välillä aika paljon. Että jos hommat menee päin p****ttä, niin sen voi myös sanoa ääneen. Ja jos nyt kansallisuusstereotypioissa pysytään, niin toinen ääripää näyttää olevan israelilaiset, jotka tuntuvat länttäävät keskustelussa kissan pöydälle turhia kiertelemättä. Mitäs sitä turhia jaarittelemaan jos kissa on kerran puheen aihe. Molemmilla tyyleillä on puolensa, mutta voi olla, että jos saisin valita niin valitsisin mieluummin brutaalin suorapuheisuuden kuin kohteliaan kiertelyn. Vaikka ylikohteliaisuus on kyllä joskus täysin paikallaan.

Disclaimer: en yleisesti ottaen pidä kansallisuustyypittelyjä mielekkäänä tapana luokitella maailmaa. Joskus sellainen suorastaan ottaa päähän. Henkilökohtaisesti pidän enemmän ihmisten luokittelusta tiettyjen persoonallisuuspiirteiden mukaan...